The Set-Up (1949)

On vilkas perjantai-ilta, kun 35-vuotias nyrkkeilijä Stoker Thompson (Robert Ryan) valmistautuu otteluun 23-vuotiasta kovaa keltanokkaa Tiger Nelsonia (Hal Baylor) vastaan. Samaan aikaan kun huolestunut vaimo (Audrey Totter) anelee tappiosta tappioon vyöryvää Stokeria lopettamaan, nyrkkeilijän manageri (George Tobias) järjestää sopupeliä. Manageri Tiny luottaa Tigerin ylivoimaan niin sokeasti, ettei edes viitsi kertoa järjestelyistä Stokerille.
Robert Wisen ohjaama Film noir aloittaa kieron juonittelun heti ensiminuuteilla. Tarinassa ei turhia säästellä, vaan asiaan mennään heti. Henkilöitä tai heidän taustojaan ei edes yritetä pohjustaa sen kummemmin, vaan kaikki oleellinen paljastuu elokuvan edetessä. Motiivit ja tunteet ovat alkukantaisella tasolla: ahneus, epätoivo ja raha hallitsevat.
The Set-Upissa tarkastellaan pikkurikollisten ja toivottomien unelmoijien mailmaa, johon kuuluvat nyrkkeilijät, managerit, vedonvälittäjät ja -lyöjät, sekä eläimellisesti käyttäytyvä yleisö, joka vaatii iskuja ja kuolemaa. Nämä henkilöt elävät omien unelmiensa sumentamina. Onnea kalastellaan yhtä lailla baarin leluautomaatista kuin nyrkkeilylehtien tarjoamista vedonlyöntikohteista. Itseään huijataan jopa pasianssissa, ja taivaan olemassaolonkin puolesta voi asettaa kertoimet – miljoonan suhde yhteen.

Päähenkilö Stoker pyörii edelleen nuoruudensa haaveissa. Hän uskoo ennen jokaista otteluaan pääsevänsä huipulle, vaikka realistiset mahdollisuudet siihen ovat hyvin lähellä nollaa. Nyrkkeilyura jatkuu tappioista huolimatta, koska hän ei oikeastaan tiedä muunlaisesta elämästä mitään. Juuri tuollaiset toivottomat haaveilijat ovat elokuvassa kuvatun maailman valtahierarkian sätkynukkeja – pikkutekijöitä, joita varakkaammat pyrkivät käyttämään hyväkseen. Nyrkkeily on kylmää bisnestä.
Ottelun lopulta alkaessa siihen liittyvän ympäristön kuvailemisen jälkeen se yllättää raakuudellaan. Kamera seuraa aivan vierestä nyrkkeilijöiden vaihtaessa iskuja, hien roiskuessa ja ihon tummuessa. Kamppailun räjähtävään dynamiikkaan vaikuttaa myös Robert Ryanin ja Hal Baylorin nyrkkeilytaustat: kehässä taistelee kaksi oikeaa nyrkkeilijää.
Matsi kestää lähes 20 minuuttia ja se etenee reaaliajassa. Se ei perustu tylsään ennakkosuosikki-altavastaaja -asetelmaan, vaan pääpaino on sopupelissä: Stokerille paljastuu, että hänen ystävikseen kuvittelemansa henkilöt ovatkin pettäneet hänet. Periaatteessa Stokerin voittoa toivoo, mutta toisaalta sen seuraukset pelottavat. Julma gangsteripomo Little Boy (Alan Baxter) ei katso hyvällä, kun hänen vetonsa epäonnistuu ennakkojärjestelyistä huolimatta.

Stoker voittaa, mutta ymmärtää lopulta voittaneensa suureksi osaksi siksi, että yllätti vastustajansa pysymällä pystyssä ottelun järjestelyistä huolimatta. Pikkurahasta Stokerin pettänyt manageri luikkii apulaisensa kanssa paikalta heti ottelun ratketessa ja jättää kehäraakin yksin voitosta aiheutuvien seurauksien kanssa. Little Boy kovien alaistensa kanssa pitää huolen siitä, että elokuva saa riipaisevan lopun. Se on kuitenkin juuri niin onnellinen, kuin tällaisen tarinan kohdalla vain voi olla. Katkeransuloisempaa lopetusta saa hakea.
Valtaa käyttävät ne, keiltä löytyy resursseja ja voimaa. Sen vastustaminen heikkona yksilönä on turhaa ja kohtalokasta – niin lohduttomalta kuin se kuulostaakin. Epäonnisten haaveet tuhoutuvat todellisuuden iskiessä vasten kasvoja, isojen herrojen vedellessä vivuista. Silti on jatkettava, noustava ylös, yritettävä voittaa. The Set-Upissa nyrkkeilyottelu näyttäytyy elämän vertauskuvana.