Oikeat työt ja EM-jalkapallo vievät tällä hetkellä hävyttömän paljon aikaa, mutta seuraavista biiseistä on pakko vähän meuhkata – tällä kertaa hieman lyhyemmin.

Tuuttimörön Kromihammas-levy on artistin Facebook-sivun mukaan jo painossa, eli ilmestymisen voisi kuvitella olevan lähempänä kuin vuonna 2014, jolloin sen muistaakseni piti ensimmäisen kerran tulla ulos. Pieni viivästyminen ei haittaa, jos levyltä löytyy yhtä kovia biisejä kuin Kultainen linna.

Tuoreimmalla singlellään Tuuttis fantasioi itse rakentamastaan kultaisesta linnasta, joka on täynnä jalometalleja, timantteja ja klassista arkkitehtuuria. Huumori on vertaansa vailla, eikä meininki jää ainakaan tyylitajusta kiinni. Kultainen linna on Tuuttimörön oma versio räppäreiden ikuisesta korkean elintason haaveesta. Suuret luksuskartanot ovat menettäneet jo hohtonsa, ja Tuuttis vie homman uudelle tasolle riimitellessään rakennelmasta, jonka rinnalla Versailles’n palatsikin kalpenee. Funk-vivahteinen biitti, letkeä rap-tyyli ja kekseliäät sanoitukset ovat taattua laatua, eikä biisiä voi kuunnella hymyilemättä.

Danny Brownin uusi single on todella kova. Minimalistinen biitti on painostava ja häiriintyneen kuuloinen, mikä sopii erinomaisesti Brownin huutavaan tyyliin sylkeä sanoituksia. Hänen flownsa on tunnistettava ja niin omintakeinen, että sen kuunteleminen on lähes poikkeuksetta vähintään kiintoisaa.

When it Rain on Brownin parhaimpia singlejä siksi, että se vangitsee artistin perusidean niin hyvin: sanoitukset tuntuvat sinkoilevan joka suuntaan hektisessä ja pimeässä tunnelmassa. Lyriikat ovat mielenkiintoisia, mutta tavallaan toissijaisia, koska pääpaino on yleisilmeessä. Riimeistä ei välillä pysty saamaan selvää ilman kirjoitettua versiota, koska Brown tykittää niitä konetuliaseen lailla. Raivoisa ja paranoidi meininki ovat syy siihen, miksi kovasta katuelämästä, huumeista ja seksistä kertova biisi jaksaa viehättää.

DJ Shadow on tehnyt melko vähän kiinnostavia asioita vuoden 1996 erinomaisen Endtroducing…-instrumentaalilevyn jälkeen. Viikon päästä ilmestyvältä uudelta albumilta lohkaistu yhteistyö EL-P:n ja Killer Miken Run the Jewels -yhtyeen kanssa on kuitenkin hieno kappale. Tämä johtuu kuitenkin ehkä enemmän Run the Jewelsistä kuin DJ Shadowista.

DJ Shadowin biitti on hyvä, mutta tuntuu siltä, että tällä hetkellä kaikki mihin Run the Jewels koskee muuttuu kullaksi. EL-P ja Killer Mike ovat rap-maailman kovinta eliittiä, ja heidän hävyttömät in your face -tyyliset sanoituksensa ovat melkoisen viihdyttäviä. Jokainen laini on isku vasten kasvoja ja räppärit kuulostavat todella vihaisilta.

Ideana on luoda niin ylikorostetun kovaa lyriikkaa, että oikeasti kovia jätkiä esittävät räppärit saatetaan tällä tavalla naurunalaisiksi. Nämä Nobody Speakista poimitut kohdat varmaankin auttavat ymmärtämään mistä on kyse:

”I will walk into a court while erect, screaming: ”YES I am guilty motherfuckers, I am death”(EL-P)

”I rob Charlie Brown, Peppermint Patty, Linus and Lucy / Put coke in the doobie roll woolies to smoke with Snoopy”(Killer Mike)

Karri Koiralta ei ole tullut uutta musiikkia vuoden 2012 jälkeen. Artisti tuntuu itsekin ihmettelevän, miten fanit jaksavat edelleen lähteä keikoille kuuntelemaan vanhoja veisuja – ja niin ihmettelen minäkin. Tästä syystä uusi biisi on väkisinkin kiintoisa tapaus.

Yks on sitä samaa juustoista Karri Koiraa, mitä kuultiin neljän vuoden takaisella levylläkin. Valitettavasti se on kuitenkin vain ”ihan kiva”, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että biisin unohtaa nopeasti, eikä sitä jaksa pyörittää artistin kovimpien hittien tavoin. Kyseessä on kiitoskirje faneille, ja samalla anteeksipyyntö siitä, ettei uutta musiikkia ole hetkeen tullut.

Kaukana ollaan siitä tasosta, mille esimerkiksi H-Kaupunki, Lähe mun kaa ja Kaikki tai ei mitään pääsi. Toivottavasti uusi biisi insipiroi Koiraa tekemään lisää, sillä parhaimmillaan hänen musiikkinsa on kylmiä väreitä aiheuttavaa hauskaa ja kevyttä vaihtoehto-r&b:tä.